Opettajan mediavälineistä

Maria Lassila-Merisalo esitti minulle haastavan kysymyksen: "Mitä pidät tärkeimpinä/parhaimpina konsteina siihen, että opettaja, pedagogi saa nämä työkalut haltuunsa ja opetusta palvelemaan? Miten osata olla itse kriittinen ja seuloa olennaiset työkalut?" 

Olen käyttämäni mediavälineet ja -työkalut valinnut aluksi osin sattuman, osin yrityksen ja erehdyksen kautta, viime aikoina ihan vertailevan harkinnan ja pohdinnan tuloksena. Pintakilta sai alkunsa teollisen pintakäsittelyn kakkosluokan projektin aikaisesta blogikokeilusta 2010, joten viiden vuoden aikana on osa välineistä jo ehtinyt vaihtuakin.

Osa opiskelijoista kokee videopalvelut ja -välineet parempina oppimispäiväkirjan tiedon tallentajina kuin esim. blogipäivitykset

Tärkein mietittävä asia.. ...on pedagogiikka mediavälineiden käytämisen taustalla. Opettajan ja kouluttajan tulee miettiä mihin mediavälineitä ja -ohjelmia käytetään, miten ne tukevat ja palvelevat opittavan asian ymmärtämistä. Mediavälineet ja -ohjelmat tuleekin harkita oppilaan näkökulmasta. Liian jäykkiä rajoituksia ei kannata tehdä käytettäviin palveluihin, niitä tulee miettiä tiedon siirtämisen ja tiedon saavutettavuuden näkökulmasta. Opettajan rooli on muuttunut enemmänkin tiedon haltijasta tiedon oikea-aikaisen kuratoijan rooliin. Opettajan tulee osata ja kyetä osoittamaan opiskelijoilleen medioiden valtavasta tietovirrasta oikea tieto oikeaan aikaan opiskelijan osaamisen kehittymisen kannalta.

Mediavälineiden valinta ei ole aina helppoa...

Mediavälineiden valinta Aluksi opettajan kannattaa valita mediavälineet, joita hän osaa entuudestaan käyttää tai jotka tuntuvat itselle soveltuvimmilta. Kannattaa opetella ensin yhden medialaitteen tai -ohjelmiston käyttäminen ja pohtia sen mahdollisuuksia pedagogiselta kannalta. Kun ensimmäinen askel on otettu, ei saa jäädä paistattelemaan yhden mediavälineen käytön helppoudessa, vaan pitää pohtia seuraavan medialaitteen tai -ohjelman pedagogista käyttöä. 

Itse olen valinnut välineeni helpon omaksuttavuuden ja käytettävyyden mukaan: 

• Blogger-blogi oppimispäiväkirjaksi opiskelijoille(suomenkielinen ohjeistus, melko monella on android-käyttöliittymä puhelimessa, jolloin heillä on myös g-mail tilitkin, joilla pääsee suoraan kirjautumaan Bloggeriinkin. Opiskelija "omistaa" tällöin bloginsa ja säilyttää sen hallinnan, vaikka opiskelu päättyykin, toisin kuin suljetut ympäristöt, mm. Moodle, joka on oppilaitoksen omistuksessa/hallinnassa)
• Weebly-materiaalipankki pilvipalveluna, helppokäyttöinen aineiston julkaisuun valittu mediaohjelma, joka tekee samalla kertaa sekä PC:llä että mobiililaitteilla toimivat sivut. En kirjoita enää erikseen oppimateriaalejani tekstinkäsittelyohjelmin. Teen kaikki materiaalini suoraan pilvipalvelujen omilla tekstinkäsittelyvälineillä valmiiksi julkaistavassa muodossa.
• Prezi, esitysgrafiikkaa pilvipalveluna
• Laite, BYOD, opiskelijan omat mobiililaitteet tai PC:t. Pyrin siihen, että kaikki opetusmateriaalini ovat saavutettavissa kaikilla välineillä.

Kriittisyys mediavälineitä kohtaan Taas palataan ajatukseen siitä, mitä lisäarvoa digitaalinen väline/palvelu tuovat opetukseen? Ei kannata ottaa kevyesti käyttöön välineitä, jos ei ole ensin miettinyt ko. palvelun/välineen ominaisuuksia ja verrannut niitä omiin menetelmiin. Tämä on vaikea paikka monelle pedagogille, sillä on erittäin helppoa perustella itselleen, miksi oma, vanha, hyväksi havaittu malli pitäisi jättää käyttöön. Kannattaa tutustua opiskelijoiden maailmaan ja kysyä heiltäkin, mitä palveluita/välineitä he käyttävät. Peruslähtökohtana on elinikäisen oppimaan oppimisen pohdinta. Voinko minä pedagogina jättää huomioimatta uudet tiedonvälityksen välineet? Jos voin, miksi? Kannattaa muistaa, että digitaalisuus ei sulje pois aikaisempia menetelmiä, vaan tarjoaa uusia työkaluja opettajan pedagogiikan työkalupakkiin.

Tiimityön opettelu, vertaisosaaminen, oman työn reflektointi, oman oppimispäiväkirjan päivittäminen sekä digitaalisen tiedon siirtäminen saavutettavaksi, kaikkia näitä oppimaan oppimisen tapoja harjoitellaan tämän kuvan toiminnassa. Myös substanssiosaaminen paranee, kun samaa asiakokonaisuutta ajatellaan monien eri katalyyttien välityksellä.

Opettajan oma osaaminen On erittäin haastavaa pysyä nykyisen kaltaisessa tietovirrassa ajan tasalla. Opettajan mediavälineiden hallinta vaatiikin omistautumista asialle sekä kiinnostusta kehittää myös omia taitojaan. Usein joutuu menemään oman mukavuusalueensa ulkopuolelle pysyäkseen kehityksessä mukana. Opettajan ehkä tärkeimpiä tehtäviä on elinikäisen oppimisen avaintaitojen avaaminen opiskelijoille. Niistä itse pidän tärkeimpänä oppimaan oppimisen opettamista. Seuraavaksi tärkein on ymmärrys oman digitaalisen jalanjäljen merkityksestä, jonka yhteydessä tulisi opettaa myös avoimessa, digitaalisessa ympäristössä toteutuva toimiminen.(Netiketti) Vasta näiden jälkeen tulee substanssin opettaminen. Hyvin harvat ykyisistä opiskelijoistamme viettävät koko työuransa samalla alalla, joten uuden tiedon omaksuminen ja sen etsiminen sekä soveltamisen menetelmät tulevat entistä tärkeämmiksi osata ja hallita.

Linkit: 

KeikkailuExtra

www.opettajakilta.weebly.com

www.kiltakoulut.fi

Pintakillan sivusto:

www.pintakilta.weebly.com
Pintakilta 360, tulevaisuuden OPS

Materiaalia aiheesta:
Erityisopetus, Some ja mobiilit laitteet
Pintakilta Mediavälineet

Kiltakoulut, hankkeesta verkostoksi

Kiltakoulut-toimintamalli on syntynyt käytännön tarpeesta saada opiskelijat motivoitumaan opiskelunsa aikana. Kiltakoulut-toimintamallin peruspilareita ovat opiskelijoiden tiedon hakeminen ja tallentaminen nykyaikaiseten mediavälineiden avulla sekä ammattitaidon vahvistaminen, johon sisältyvät työelämävalmiudet. Pedagogisina välineinä käytetään toimialasta riippuen vertaisoppimista, mestari-oppipoikamallia ja projektioppimista.

Vuoden kilta 2015, Sisustajakilta Original, Helsinki. Minna Lännenmäki kannattelee juuri saamaansa tunnustusta, vas. Esko Hentilä, Anu Konkarikoski, Minna Lännenmäki, Tapio Hanhilammi ja allekirjoittanut.

Toimintamallin laajentuminen verkostoksi alkoi, kun yhä useampi samoin ajatteleva opettaja ja kouluttaja liittyi mukaan yhteistoiminnalliseen toimintamallin kehittämiseen. Kiltakoulut-verkoston toimijat omaavat yritteliään asenteen ja tiimityötaidot, jotka yhdistettyinä mediatyökaluihin saavat hyvät käytänteet leviämään yli oppilaitosrajojen lähes reaaliajassa.

Joskus pulmaan ratkaisuun vaaditaan verkoston apua...

Kiltamallissa opiskelija vastuullistetaan omasta oppimisestaan, opettajan roolin muuttuessa valmentajaksi tai oppimisen ohjaajaksi. Oppimaan oppiminen ja opiskelijan motivointi ovat tärkeimpiä taitoja ja ominaisuuksia, kun opetetaan ihmisiä käden taidoissa. Myös elinikäisen oppimisen avaintaidot, sosiaalisuus, digitaalisuus ja yritteliäisyys pitäisi saada opintojen alkuvaiheessa opiskelijan omiksi toimintamalleiksi ja -tavoiksi.

Työn dokumentointi opiskelun lomassa on tärkeää. Kuvassa ruiskun huoltaminen ja sen dokumentointi käynnissä.

www.kiltakoulut.fi

Kiltakoulut-verkosto

Kiltakoulut-verkostoon kuuluu tällä hetkellä n. 40 eri kiltaa eli opiskelulinjaa 10 oppilaitoksessa. Kaikki kiltamaisesti opetuksensa järjestäneet eivät ole ottaneet Kiltakoulut-mallin mukaista logoa käyttöön, joten Kiltakoulut-logon alla toimivia linjoja on n. 30.

Kuvaa klikkaamalla pääset katsomaan lähemmin, missä kiltoja jo on.

Kiltakoulut lyhyesti;

• Kokoelma pedagogisia toimintamalleja, joiden avulla kouluttaja/opettaja voi helpommin vastata nykyaikaisen koulutuksen haasteisiin
• Verkosto, jonka avulla voi löytää nopeasti vastauksia
• Oppimisympäristömalli, jonka avulla voi kehittää koulutusta
• Kansallinen ja alueellinen toimija, konkreettista yhteistyötä koulujen ja opettajien välillä
• Opettajien täydennyskoulutusta opettajakorkeakoulujen kanssa yhteistyössä
• Ammattiopisto Tavastian rekisteröity tavaramerkki

Opettajakilta Orginal

Opettajakillan avoin ryhmä Facebookissa

Verkoston kasvaessa avasimme Opettajakillan verkkosivut materiaalien jakamiseksi itseopiskelua ajatellen. Havaitsimme tarpeen Opettajakillan toiminnan lisäämisestä ja nopeasti mukaan saatiin aktiivisia toimijoita. Opettajakilta kutsuu jäseniä mukaan verkostoitumaan ja Opettajakiltaan voi myös itse hakea, jos kokee kiltamaisen toimintamallin omakseen.

Opettajakillan verkkosivut

Miten aloitan kiltamaisen oppimisympäristön rakentamisen?

1. Ensimmäinen tehtävä on oman motivaation miettiminen. Kiltakoulutoiminta vaatii opettajalta innostusta omaan alaan, substanssiosaamisen tulee olla riittävän korkealla tasolla sekä valmiudet oppia koko ajan uutta.

Opettajan innostava esiintyminen opetustilanteessa on koko opetuksen perusta. Kun tiedostat oman motivaatiosi työhösi ja se on riittävän korkea, voit miettiä seuraavaa vaihetta kohti kiltakoulutoimintaa.

2. Työympäristön kartoittaminen, joka sisältää sekä oppimisympäristön sekä opettajakollegoiden arvioinnin.
Toiminnan aloittaminen ja jatkaminen vaatii kaikkien saman alan vuosikurssien opettajien myötämielisyyttä, sillä kiltamaisen opetustavan perusperiaatteet ovat vanhemmat tutor-oppilaat sekä joustava ohjaustapa eri vuosikurssien välillä. Voidaankin puhua opettamisen ohjaustiimistä eli myös opetus tulee tapahtua tiimityönä. Esimerkiksi jos kaksi luokkaa on samassa työtilassa samaan aikaan, ohjetta tarvitseva opiskelija voi pyytää lähintä opettajaa, ohjaajaa tai tutoria neuvomaan itseään. Ryhmänohjaajan tehtävät jätetään edelleen ryhmänohjaajalle; Opiskelijan poissaolot yms. kirjaa oma opettaja/ryhmänohjaaja.

3. Oppilaitoksen johdon suhtautuminen
Kannattaa keskustella johdon kanssa ennen toimintamallin käyttöönottoa. Toisaalta jos kiltatoimintaan liittymisen paineet tulevat johdon eikä opettajien taholta, on edettävä varovaisesti. Alkuvaiheessa kiltamainen opetustapa voi vaatia sijoituksia oppilaitoksen johdolta niin kalustoon kuin henkilökunnan koulutukseenkin. Kun toiminta on saatu alulle, niin se pitäisi onnistua nykyisen palkkauksen puitteissa.(vrt. suunnitteluaika/oppitunti)

4. Opiskelijoiden motivoiminen
Opiskelijoille kannattaa kertoa asiasta vasta kun tietää että kiltakoulutoiminta voidaan toteuttaa. Opiskelijat lähtevät herkästi mukaan toimintaan, kunhan heille kertoo rehellisesti mistä on kyse, sillä kiltamainen opetus auttaa kyllä opintojen suorittamista selkeästi. Vertaisoppimisen omaksuminen vähentää eri vuosikurssien välisiä jännitteitä poistaen kiusaamisen lähes kokonaan.

Jari Välkkynen,
Kiltakoulut-valmentaja