Tiimiopettajuudesta

Nyt reformin myötä opettajan työnkuvan muutoksiin sisältyy erilaisiin työyhteisöihin kuuluminen, sulautuminen. Tiimitaidot ja joustavuus tulevat arvoon arvaamattomaan, kun opettajan työnkuvaan liittynee opetus koulun lisäksi työpaikoilla.

Voi olla, että tulevaisuus vaatii meitä hyväksymään vähän yllättäviäkin ratkaisuja....

Alakohtaiset opetustiimit
Tämä tilanne vaatii toimivan ja osaavan opetustiimin. Opetustiimiin kuuluvien tulee pystyä tekemään kaikkien tiimin jäsenten töitä. Kouluttajien tulee myös tottua siihen, että tiimin koostumus vaihtelee myös oppilaitoksissa. Tiimin jäsenten roolitus tulee miettiä tarkkaan kunkin osaamis- ja vahvuusalueiden mukaan. Tiimissä tuleekin olla erilaisia osaajia, kaikkien ei tarvitse olla hyviä kaikessa. Opetustiimin pakolliset osaamisalueet voisi luokitella esimerkiksi seuraavasti:

"Markkinointipäällikkö/toimitusjohtaja"
Osaamisalueet: markkinointi, substanssiosaaminen omalta alalta, pedagoginen ymmärrys
- Tämä tiimin jäsen tuntee substanssialan laajasti ja omaa tietotaidon koulutusten myyntiin ja markkinointiin. Hänen tulee olla ulospäinsuuntautunut ja sosiaalisesti taitava. Yrittäjyys tai yritteliäisyys ovat myös tärkeitä. Pedagogiset järjestelmät ja toimintamallit täytyy hallita.

"Hallipäällikkö, tuotantopäällikkö"
Osaamisalueet: Substanssin suvereeni hallinta, pedagogiikka, työnjohtotaidot
- Tämä tiimin jäsen tuntee substanssialan laajasti ja hallitsee työnjohdon sekä opiskelijoiden ohjaamisen sekä tietää, miten alan yritystä johdetaan. Osaa tehdä tarvittavat materiaalitilaukset ja kustannuslaskentaa. Kokemusta yrittäjänä toimimisesta.

"Koordinaattori, Teamleader"
Osaamisalueet; Substanssin riittävä hallinta, pedagoginen ymmärrys, tietotekniikka ja toimisto-ohjelmat, työnjohtotaidot, tiimin hallinta
- Tämä tiimin jäsen huolehtii konttoriasioiden toteutumisesta ja pitää huolen, että kaikki opiskeluun liittyvät asiat ovat lainmukaisessa järjestyksessä. Teamleader ohjaa muita tiimin jäseniä ja koordinoi tiimin jäsenten työn suorittamista(kuka tekee minkäkin työn ja milloin, koska kutsutaan opiskelijat lähipäiville ja mihin lähipäivään.)

"Ohjaaja, työnjohtaja"
Osaamisalueet; Substanssiosaaminen omalta alalta, pedagoginen ymmärrys, työnjohtotaidot
- Tämä tiimin jäsen toimii avustavissa tehtävissä ja opettajan/kouluttajan työparina. Hän on joustava ja tulee hyvin toimeen opiskelijoiden kanssa.

Tosiasiassa tiimien jäsenten tehtävät eivät ole näin selkeästi jaoteltavissa, vaan tarvitsemme tulevaisuudessa joustavasti ajattelevia henkilöitä jotka taitavat myös ongelmanratkaisun.

Toisinaan tuntuu, että jotakin puuttuu... Varmasti moni kouluttaja kokee tällä hetkellä epävarmuutta ja jopa riittämättömyyden tunnetta, kun työn perusta muuttuu niin nopeassa tahdissa.

Työnkuva muuttuu ja sirpaloituu
Nykyinen tuntien vähentäminen johtaa vääjämättä siihen, että oppilaitokset eivät enää "omista" opettajien ammattitaitoa kuten aikaisemmin. Kykenevät ja osaavat kouluttajat luultavammin hyvin piankin alkavat "myymään" osaamistaan sille oppilaitokselle, joka siitä parhaiten maksaa. Vastaavasti ketterät oppilaitokset ymmärtävät tilanteen ja pystyvät sitä hyödyntämään. Toki osa opettajista ja oppilaitoksistakin tukeutuvat perinteisempään linjaan, mutta kun resurssit alkavat huveta, niin ratkaisuja on pakko keksiä uusiakin. Tästä lisää seuraavassa päivityksessäni.

Ammatin opettamisen haasteet työpaikoilla

Olen viimeiset kaksi vuotta harjoittanut uudenlaista opettajuutta; Kehitimme Opetushallituksen hankkeissa Satelliittikoulut-menetelmää. Mallissa opettaja menee opiskelijan luokse työpaikalle ja opettaa koulutettavaa asiaa työssä oppien itsekin.
Tämä ei oikeastaan poikkea mitenkään vanhasta ja toimivaksi havaitusta mestari-oppipoikamallista, mutta siinä on muutamia seikkoja, jotka tekevät mallin käyttöön ottamisesta haastavaa.

Luettelen mallin lanseeraamisessa eteen tulleita haastavia asioita, joita nykyinen koulutusmalli ei tue tai jotka vaativat uudenlaista ajattelua oppilaitokselta ja sen johdolta;

1. Opetussuunnitelmien ja ammattitaitovaatimusten sovittaminen yrityksen tarpeisiin ja tavoitteisiin
2. Opettajan tai kouluttajan oma osaaminen ja sen lisääminen tarvittaessa.
3. Nopea reagointi tarvittaessa yritysten työvoiman kehittämisen tarpeisiin
4. Henkilökunnan valmius matkustamiseen ja jatkomarkkinointiin ns. kentällä

Pureudun tässä kirjoituksessa ensimmäiseen aiheeseen eli opetussuunnitelmien ja ammattitaitovaatimusten sovittaminen yritysten tarpeisiin ja tavoitteisiin. Loput aiheet käsittelen myöhemmissä blogipäivityksissäni.

1. Opetussuunitelmien ja ammattitaitovaatimusten sovittaminen yritysten tarpeisiin ja tavoitteisiin

Nykyisin käytettävä tutkintorakenne toimii mainiosti, kun koulutetaan ryhmiä suunnilleen samaan tahtiin oppilaitoksen tiloissa saman aikataulun mukaisesti. Kun siirrytään eri yrityksiin ja erilaisiin yrityksiin, tarvisemme huomattavasti joustavampia rakenteita opiskelun tueksi.

 Omalla alallani, pintakäsittelyssä esimerkiksi sama ammattitaitovaatimus toistuu monissa muissakin tutkinnon osissa lähes samanlaisena ja samassa laajuudessa. Lähdinkin jaottelemaan näiden kokemusteni mukaan uutta materiaalia ammattitaitovaatimusten mukaisesti entisen tutkinnon osien osittelun mukaan. Opettajan tai oppilaitoksen tuleekin pystyä havaitsemaan aikaisemmin opittu ammattitaitovaatimuksen mukainen osaaminen ja hyväksilukea se myös muihin tutkinnon osiin. Näin toimien kolmivuotinen tutkinto pääosin työpaikalla opiskeltuna voi nopean oppijan kohdalla lyhentää opiskeluaikaa hyvinkin radikaalisti.

Tämän kuvan mukainen malli soveltuu silloin, kun yritys tietää melko tarkasti, mitä he haluavat koulutukselta.

Tämän kuvan mukainen malli toimii parhaiten, kun koulutetaan esim. perustutkinto alkeista lähtien.

Tutkinnon osissa toistuvat samat ammattitaitovaatimukset pitää selvittää ennen Satellittikoulut-malliin siirtymistä. Itse värikoodasin eri ammattitaitovaatimukset tutkinnon osien sisältä. Tämän jälkeen siirryin tekemään ns. materiaalimassojen tallentamista, eli kokoan kaikki ko. ammattitaitovaatimukseen liittyvät aineistoni samalle nettisivulle linkkeinä, kuvina ja videoina. Tämä työ on vielä itselläni kesken ja teen sitä samalla kun koostan kursseja eri koulutuksiin.

Tässä linkki esimerkkisivulle, "Ruiskumaalaustöiden tekeminen työturvallisuusmääräysten mukaisesti";

Klikkaa kuvaa päästäksesi tutkimaan sivua.

Sama ammattitaitovaatimus toistuu seuraavissa tutkinnon osissa:

Pintakäsittelyalan perustutkinto:

Metallituotemaalaus ja Korroosionestomaalaus

Autoalan perustutkinto, automaalari:

Ruiskumaalaustyöt, Pohjustustyöt ja Eri materiaalien korjaus- ja maalaustyöt

Tämän ajatusmallin perusteella lähdin jakamaan tutkintojen osia ammattitaitovaatimusten mukaan ja havaitsin, että tutkintojen osissa tulee paljon toistoa, joka ei sinällään ole huono asia oppimisen kannalta. Kun mietitään kuitenkin työelämälähtöistä kouluttamista, niin toistoa tulee työn suorittamisesta työtehtävässä mm. tähän valittuun ammattitaitovaatimukseen joka päivä teollisuuden ruiskumaalarina toimivalle tai automaalaamossa toimivalle.(näissä on tietenkin työpaikkakohtaisia eroja) Johtopäätöksenä voisimme aikaisemman, tutkintojen osiin perustuvan mallin sijaan osittella tutkinnon suorittamisen ammattitaitovaatimuksen mukaan.

Tässä esimerkissä kaksi ammattitaitovaatimusta ja niiden vaikuttavuus eri tutkinnon osien sisällä.

Tässä Popplet-applikaatio iPadissa, keskellä tutkintojen osat ja sivuilla ammattitaitovaatimukset

Tutkintojen osien osittaminen ammattitaitovaatimusten mukaan vaatii tutustumisen tutkinnon osiin ajatuksella. Jatkopäätelmänä tutkinnon ositus tästä näkökulmasta on moduloida huomattavasti pienempin osiin, jotta todellinen henkilökohtaistaminen olisi helpompaa ja joustavampaa työelämän tarpeiden ja vaatimusten mukaan.